Moni katsoo, että suomalaiset puolueet jotenkin pelkäävät ja nöyristelevät Rkp:tä. Uskottavaa motiivia ei kukaan ole esittänyt. Entä jos se onkin päinvastoin - ehkä kaikki poliitikot arvelevat Rkp:n romahtavan joka tapauksessa, ja haluavat ison siivun suomenruotsalaisesta äänipotista, joka tulee jakoon. Erityisesti Vihreät De Gröna ja Kokoomus De Blåa eivät varmaankaan halua ärsyttää suomenruotsalaisia äänestäjiä.
Pääkaupunkiseudulla näyttää kovasti siltä, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikissa tilanteissa suomeksi. Kjell Westö kirjoitti dementikkovanhuksista ja pikkulapsista, okei, heidän peruspalvelunsa pitää järjestää äidinkielellä aina kun se on mahdollista. Muttamutta, tuttavani synnytti juuri venäjänkielisen Suomen kansalaisen, ja jonain päivänä heitä voi olla yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia. Onkohan Rkp:llä mitään sanottavaa sellaisessa tilanteessa? Veikkaan että ei, koska koko puoluetta ei silloin enää ole.
sunnuntaina 29. marraskuuta 2009
sunnuntaina 9. elokuuta 2009
Copyleft!
Nyt on paljon vääntöä tekijänoikeuskysymyksistä. Omakin mielipide taisi muodostua.
Haen kirjani kirjastosta ja musiikkini netistä. Kaksikymppiä tuntuu aika isolta rahalta, enkä edes halua varastoida kirjavuorta.
Jos haluatte kanavoida rahojani kirjailijoille, ainoa tehokas mekanismi on Verokarhu & Kukkahattulautakunta. Ottakaa tai jättäkää.
Kukkahattulautakunnalle ei tarvitse antaa täysin vapaita käsiä, vaan voidaan päättää, että suosituille kirjailijoille täytyy myöntää valtiontukea heidän laatutasostaan riippumatta. Jos tämä mekanismi saadaan toimimaan hyvin, mitä siitä tekijänoikeuden välttämättömyydestä jää enää jäljelle?
Haen kirjani kirjastosta ja musiikkini netistä. Kaksikymppiä tuntuu aika isolta rahalta, enkä edes halua varastoida kirjavuorta.
Jos haluatte kanavoida rahojani kirjailijoille, ainoa tehokas mekanismi on Verokarhu & Kukkahattulautakunta. Ottakaa tai jättäkää.
Kukkahattulautakunnalle ei tarvitse antaa täysin vapaita käsiä, vaan voidaan päättää, että suosituille kirjailijoille täytyy myöntää valtiontukea heidän laatutasostaan riippumatta. Jos tämä mekanismi saadaan toimimaan hyvin, mitä siitä tekijänoikeuden välttämättömyydestä jää enää jäljelle?
tiistaina 4. elokuuta 2009
Lama johtuu muustakin kuin roskalainoista
Öljyn ja ruoan hintojen jyrkkä nousu teki rahoitusmarkkinoiden epävarmasta tilanteesta paljon vaikeamman. (Wikipedia)
Tätä ei oikein tiedosteta. Maailmantalous törmäsi niihin paljon puhuttuihin kasvun rajoihin. Seinä, johon törmättiin, on edelleen siinä askeleen päässä, mutta jotenkin sitä ei suostuta näkemään. Jos kuluttajien luottamus saataisiin taas nousuun ja pankkijärjestelmä kuntoon, se olisi vieläkin siinä.
Myös maailmankaupan tärkein akseli Kiina-USA on edelleen toivottoman tasapainoton. USA:lla ei ole juuri valmiuksia kasvattaa vientiään. Kiinan nurkat täyttyvät dollarivelkakirjoista, ja se yrittää hamstrata fyysisiä raaka-aineita matalalla profiililla. Minäkin hamstraisin, jos olisi välineet.
Tätä ei oikein tiedosteta. Maailmantalous törmäsi niihin paljon puhuttuihin kasvun rajoihin. Seinä, johon törmättiin, on edelleen siinä askeleen päässä, mutta jotenkin sitä ei suostuta näkemään. Jos kuluttajien luottamus saataisiin taas nousuun ja pankkijärjestelmä kuntoon, se olisi vieläkin siinä.
Myös maailmankaupan tärkein akseli Kiina-USA on edelleen toivottoman tasapainoton. USA:lla ei ole juuri valmiuksia kasvattaa vientiään. Kiinan nurkat täyttyvät dollarivelkakirjoista, ja se yrittää hamstrata fyysisiä raaka-aineita matalalla profiililla. Minäkin hamstraisin, jos olisi välineet.
Iso E syö pöydästäsi
Noin 40 % maailman maatalousmaasta on vakavasti heikentynyttä. Joka vuosi menetetään Ukrainan kokoinen alue hedelmällistä maata kuivuuden, metsäkadon ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Jos nykyiset trendit jatkuvat, Afrikka pystyy ruokkimaan vain 25 % väestöstään vuonna 2025. (Wikipedia)
Eroosio on "hidas" trendi, joka ei näy Suomessa. Asiasta ei keskustella eikä tiedetä yhtään mitään. Moni väittää, että parasta kehitysapua olisi lopettaa länsimaiden omat maataloustuet ja sallia kehitysmaiden maataloustuotteiden tuonti. Miten ajateltiin taata, että viljelymenetelmät eroosioherkillä alueilla olisivat kestäviä? Jotkut jaksavat sanoa Suomen maataloutta kannattamattomaksi. Sitä se ei ole enää kovin pitkään.
Eroosio on "hidas" trendi, joka ei näy Suomessa. Asiasta ei keskustella eikä tiedetä yhtään mitään. Moni väittää, että parasta kehitysapua olisi lopettaa länsimaiden omat maataloustuet ja sallia kehitysmaiden maataloustuotteiden tuonti. Miten ajateltiin taata, että viljelymenetelmät eroosioherkillä alueilla olisivat kestäviä? Jotkut jaksavat sanoa Suomen maataloutta kannattamattomaksi. Sitä se ei ole enää kovin pitkään.
perjantaina 17. huhtikuuta 2009
Korhola sumuttaa
Kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on taitava poliitikko. Näissäkin vaaleissa hänet äänestetään taatusti jatkoon. Korhola tekee sen pyörittelemällä lahjakkaasti melko suppeaa argumenttikokoelmaa.
1. Kaikki kansainvälisen ilmastopolitiikan tähänastiset kompromissit voidaan heittää roskikseen - Korhola on keksinyt uuden benchmark-päästökauppamallin, joka sopii paremmin Euroopan teollisuuden intresseihin. Sisältö: saat valmistaa rajattoman määrän turhaa saastuttavaa tavaraa ilman päästömaksuja, kunhan teet sen suhteellisen ekotehokkaalla tekniikalla.
2. Kiina ja Intia olisi kiva saada mukaan ilmastotalkoisiin. Kioton sopimusta väännettäessä kukaan ei vain tullut ajatelleeksi moista mahdollisuutta, mutta nyt Korhola innovaattorina kertoo sen meille. Benchmark-mallin mahdollisesta sopimattomuudesta Aasian intresseihin hän vaikenee.
3. Epäluuloiset kilpailijat ottavat toisinaan esille Korholan vaalirahoituksen, joka oli viime kierroksella useita kymmeniä tuhansia, mm. metsäkonserneilta. Tämä on kuulemma motiivien raiskaamista, eihän kukaan voi tietää toisen motiiveja! Ei hänen motiiveistaan tosin olekaan juuri puhuttu, vaan vaalirahoituksesta. Korhola toivoo, että motiivien sijasta keskityttäisiin argumentteihin, vaikkakaan...
4. Korhola ei koskaan käsittele niitä argumentteja, joilla vihreät vastustavat ydinvoimaa. Sen sijaan hän maalailee vihreistä kuvaa uskonlahkon kaltaisena liikkeenä, joka on jumittunut vanhentuneisiin oppeihin.
5. Päästökauppa ampuu sekä Eurooppaa että ympäristöä jalkaan, koska se vain ajaa teollisuuden Aasiaan, missä kaikki tehdään entistä likaisemmin. Todisteita ilmiöstä ei tarvita, vaikka päästökauppaa on käyty jo vuosia. Eteläranta antaa ymmärtää, että jokainen penni minkä teollisuus joutuu maksamaan, saa sen sulkemaan kalliita tehtaita.
Kaikki tämä tietenkin ympäristön vuoksi.
1. Kaikki kansainvälisen ilmastopolitiikan tähänastiset kompromissit voidaan heittää roskikseen - Korhola on keksinyt uuden benchmark-päästökauppamallin, joka sopii paremmin Euroopan teollisuuden intresseihin. Sisältö: saat valmistaa rajattoman määrän turhaa saastuttavaa tavaraa ilman päästömaksuja, kunhan teet sen suhteellisen ekotehokkaalla tekniikalla.
2. Kiina ja Intia olisi kiva saada mukaan ilmastotalkoisiin. Kioton sopimusta väännettäessä kukaan ei vain tullut ajatelleeksi moista mahdollisuutta, mutta nyt Korhola innovaattorina kertoo sen meille. Benchmark-mallin mahdollisesta sopimattomuudesta Aasian intresseihin hän vaikenee.
3. Epäluuloiset kilpailijat ottavat toisinaan esille Korholan vaalirahoituksen, joka oli viime kierroksella useita kymmeniä tuhansia, mm. metsäkonserneilta. Tämä on kuulemma motiivien raiskaamista, eihän kukaan voi tietää toisen motiiveja! Ei hänen motiiveistaan tosin olekaan juuri puhuttu, vaan vaalirahoituksesta. Korhola toivoo, että motiivien sijasta keskityttäisiin argumentteihin, vaikkakaan...
4. Korhola ei koskaan käsittele niitä argumentteja, joilla vihreät vastustavat ydinvoimaa. Sen sijaan hän maalailee vihreistä kuvaa uskonlahkon kaltaisena liikkeenä, joka on jumittunut vanhentuneisiin oppeihin.
5. Päästökauppa ampuu sekä Eurooppaa että ympäristöä jalkaan, koska se vain ajaa teollisuuden Aasiaan, missä kaikki tehdään entistä likaisemmin. Todisteita ilmiöstä ei tarvita, vaikka päästökauppaa on käyty jo vuosia. Eteläranta antaa ymmärtää, että jokainen penni minkä teollisuus joutuu maksamaan, saa sen sulkemaan kalliita tehtaita.
Kaikki tämä tietenkin ympäristön vuoksi.
keskiviikkona 8. huhtikuuta 2009
Kulutusjuhlan psykologiaa
Reissaajien kanssa tuli puhetta niistä kuuluisista käyristä kurkuista. Ilman EU:ta pääsisimme ostamaan ekologisesti kaikenmuotoisia, vähän viallisiakin hedelmiä ja vihanneksia, kenties halvemmalla? Väitin vastaan. Jos ei olisi turhantarkkoja julkisia standardeja, niin olisi samankaltaisia suuryritysten asettamia standardeja.
Me kaikki tuon pöydän ääressä kyllä sympatiseerasimme kovasti ajatusta hiukan resuisemmasta, mutta ekologisemmasta kaupasta. Mutta kauppiaan kannalta oleellinen kysymys on, millaisessa kaupassa innostumme työpäivän jälkeen mättämään oikeasti paljon tavaraa ostoskärryyn, miettimättä jokaisen tuotteen tarpeellisuutta ja hinta-laatusuhdetta. Ja se on se valoisa, selkeä kauppa, jossa on säännölliset geometriset rivistöt tasalaatuista tavaraa eikä taatusti yhtään banaanikärpästä missään.
Olipa kerran kaupan juomahylly, jossa valikoimaa kyllä riitti, mutta rivit alkoivat näyttää vähän hajanaisilta ja vajavaisilta. Minut laitettiin täydentämään ja siistimään sitä. Menekki nousi heti. Aivan käsittämättömän paljon.
Täällä Intiassa tavara myydään nuhruisista kojuista huonolla englannilla, ja lompakko ja ympäristö ovat säästyneet paljolta. Lykkään ihan välttämättömienkin tavaroiden hankintaa viimeiseen asti. Rahaa kuluu noin kymppi päivässä.
Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille rationaalisille kuluttajille!
Me kaikki tuon pöydän ääressä kyllä sympatiseerasimme kovasti ajatusta hiukan resuisemmasta, mutta ekologisemmasta kaupasta. Mutta kauppiaan kannalta oleellinen kysymys on, millaisessa kaupassa innostumme työpäivän jälkeen mättämään oikeasti paljon tavaraa ostoskärryyn, miettimättä jokaisen tuotteen tarpeellisuutta ja hinta-laatusuhdetta. Ja se on se valoisa, selkeä kauppa, jossa on säännölliset geometriset rivistöt tasalaatuista tavaraa eikä taatusti yhtään banaanikärpästä missään.
Olipa kerran kaupan juomahylly, jossa valikoimaa kyllä riitti, mutta rivit alkoivat näyttää vähän hajanaisilta ja vajavaisilta. Minut laitettiin täydentämään ja siistimään sitä. Menekki nousi heti. Aivan käsittämättömän paljon.
Täällä Intiassa tavara myydään nuhruisista kojuista huonolla englannilla, ja lompakko ja ympäristö ovat säästyneet paljolta. Lykkään ihan välttämättömienkin tavaroiden hankintaa viimeiseen asti. Rahaa kuluu noin kymppi päivässä.
Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille rationaalisille kuluttajille!
lauantaina 14. maaliskuuta 2009
Aamukampa 36
Etela-Intian hupaisia aakkosia. Opettelin tunnistamaan pari paikannimea tassa muodossa loytaakseni oikeat bussit.
Udhagamandalam (Ootacamund) (Ooty). Ghateille eli Etela-Intian vuorille piti paasta.
Hampi, kivisten ja sorasten kaupunki.
Mysore, kaupunki jossa on palatsi ja upeita joogamahdollisuuksia. Plaa. Kuvat tarjosi Wikipedia.Matkalla Goalta Hampiin, bussi hajosi keskella yota keskelle ei mitaan. Matkustajat hatistettiin ulos, osa sai rahat takaisin ja osa ei. Puolet porukasta alkoi hyppia jonkun mystisen kuorma-auton lavalle, ja huusivat etta munkin pitais. Hauskaa. Koroteltiin lahimpaan kaupunkiin, onneksi taallapain on lampimat yot. Hyvin intialainen kokemus!
Hampi on niin ainutlaatuinen paikka talla planeetalla, etta melkein kannattaa matkustaa se 10+ tuntia minka se vaatii Goalta tai mista tahansa jarkevasta paikasta. Mutta siihen voi kyllastya parissa paivassa, mistaan varsinaisesta kaupungista ei ole kysymys. Hampissa on malariariski, ja suihkuttelin punaista offia pari kertaa paivassa. Mysorelta en sitten taas yhtaan mitaan odottanutkaan, mutta siella oli sentaan Intian tahan asti meluttomin hotelli.
Matkalla Mysoresta Ootyyn on paljon hairpin bendeja, eli hullun tiukkoja 180 asteen mutkia, jotka samalla on pystysuunnassakin jyrkkia. Normaalikokoinen bussi ei parjaisi, mutta ei parjannyt tamakaan. Vuoristobussimme sammui ylamakeen. Miesmatkustajat ulos. Tulee kaatosade. Kaikki sisaan. Moottori porayttaa kuumaa hoyrya bussin sisaan. Kaikki ulos. Vaeltelemme ylamakeen etsimaan sateensuojaa. Tropiikin henkinen ilmapiiri on jotenkin sellainen, etta siihen sopii tallaiset.
Nykyisesta olinpaikastani Ootysta on viela mielipide muodostamatta, mutta loppureissulle on karkea suunnitelma olemassa, koska vuoristossa alkaa intialaisten oma sesonki 1.4. ja ajattelin lahtea silloin hyppimaan rannikkoa pitkin konetta kohti. Talta nayttaa, jos vaan sateenjumalat, bussit, rautatiebyrokratia ja Finnair sen sallii:
20.3. Kodaikanal (Tamil Nadu)
30.3. Munnar (Kerala)
1.4. Kochi & Vypeen (Kerala)
5.4. Goa
15.4. Mumbai
19.4. Maamme armahin
21.-28.4. majailen Hertsikassa ja vahdin Tuopin koiranpentua, tulkaa kaymaan! Matkablogaaminen loppuu tahan, loput kuulumiset tulee lyhyina kommentteina tahan viestiin. Sen vaan haluan sanoa, etta Intia on uskomattoman kaunis, monipuolinen ja edullinen maa. Go before it's too late, ja muutama kuukausi ei ole yhtaan liikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
